Loman alun kuvia

Se on viimeinkin täällä - nimittäin loma. Nyt on mahdollisuus seurata paremmin marsujen päivittäistä liikehdintää. Loman kunniaksi julkaisen marsuista kuvia, joita olen ottanut viime aikoina.

Tällä viikolla marsut ovat olleet päivittäin ulkona, mutta vielä viime viikolla ne joutuivat olemaan sisällä, kun ulkona oli niin viileää ja sateista.

Marsut tykkäävät keittiön jaloittelualueella pureskella sekä oviaukkojen peittämiseksi laitettujen vanerilevyjen hahloja että muutakin, mitä niiden virikkeeksi on laitettu. Ensin oli Hugo hahloa puremassa.

Ja sitten sinne tuli Robin.

Häkin edustalla olevalle marsujen lattia-alueelle laitettiin uuden uutukainen pajutunneli. Hugo rohkeana lattialla kävijänä meni heti tutustumaan siihen perinpohjin. Robin tyytyi pureskelemaan pajutunnelia häkistä käsin.

Keittiön jaloittelualueella ne sitten tutustuivat siihen kumpikin.

Säästä riippumatta marsut pääsevät etuhäkkiin tuoreen ruohon ja voikukan lehtien syöntiin jaloittelun tai ulkoilun jälkeen.

Marsut aloittavat intensiivisen syönnin heti häkkiin päästyään.

Ruohomätäs hupenee aika nopeaa vauhtia.

Välillä pitää levätä, että jaksaa taas syödä.

Kun tuore ruoho ja voikukan lehdet ovat lähes loppuneet, niin siirrytään jossain vaiheessa kuivan heinän syöntiin.

Marsut viikon ajan keittiössä jaloittelemassa

Alkukesä on ollut niin lämmin ja kuiva, että marsuille on tarjoutunut toukokuun alkupäivistä asti monia tilaisuuksia olla ulkona. Nyt tämä viikko on ollut niin sateinen jo viime viikon loppupuolesta asti , että marsuja on pidetty häkin päiväsiivouksen aikana keittiössä jaloittelemassa.

Olen aikaisemmin esitellyt jaloittelualueen: http://marsumokki.blogspot.fi/2015/12/jaloittelutila_3.html. Niinpä tässä tekstissä kerron tästä viikosta. Jaloittelualue ei ole kokenut muita muutoksia, kuin että sinne on tullut uusi iso pajusilta, pieni kaarnasilta ja pätkien tilalle pidempiä pajutunneleita (yksi käytössä aina kerrallaan). Lisäksi jaloittelualueelta on poistettu portaikko, jota marsut eivät juurikaan noteeranneet: eivät oppineet kiipeilemään siinä, mutta kävelivät sen alta. Jaloittelualueen kalusteiden sijaintia muuttelen edelleen päivittäin ja käännän labyrinttiä aina eri suuntiin/sijoitan sen eri paikkaan, että marsuilla riittää tutkittavaa.

Marsut päivittäisellä tutkimusretkellä keittiössä.

Tästä pajusillasta on tullut erittäin suosittu ja siellä oleillaan mielellään.

Toisena päivänä labyrintti käännettiin taas eri suuntaan ja kalusteet sijoitettiin uudelleen.

Näkymää ruokailutilan suunnasta.

Marsut tutkivat muuttuneen järjestyksen aina uudella innolla.

Hugo kaarnasiltaa syömässä.

Robin heinänsyönnissä.

Eilisiltana labyrintti sijoitettiin uuteen kohtaan ja marsut kisailivat siinä keskenään, eli Robin jahtasi vuorostaan Hugoa (Hugo keväällä Robinia). Papanoiden määrästä voi päätellä, että labyrintti on niille mieleinen paikka.

Jahtailusta huolimatta ollaan useimmiten lähekkäin ja kavereita.

Jaloittelun jälkeen marsut saavat häkkiin runsaan tarjonnan tuoretta ruohoa ja voikukanlehtiä.

Tänään marsut pääsivät viimeinkin ulos. Muutama sadepisarakin tipahti, vaikka aurinko paistoi. Mutta marsuilla oli päänsä päällä mökkien katot ja ulkohäkin kattoon kiinnitetty iso pyyhe. Tässä on se tilanne, kun pyyhe on jo poistettu, häkin kattoluukku avattu ja marsut ovat lähtemässä sisälle.

Vuosi tuli täyteen

Tällä viikolla 29.6 tuli vuosi täyteen siitä, kun Hugo tuli meille. Robin oli toki elänyt meillä jo puolitoista vuotta Rudin kanssa, joka jouduttiin saattelemaan sateenkaarisillalle tuona samaisena päivänä. Samana iltapäivänä suuntasimme eläinliikkeeseen ja siellä oli ainoana harmaa-valkeana marsuna Hugo viiden - kuuden muun marsunlapsen kanssa. Ihastuin Hugoon ja hän lähti mukaamme.

Ensimmäisenä kynnyskysymyksenä Hugon kotiutuessa oli tutustuttaminen Robiniin. Ne yhdistettiin heti ensimmäisenä iltapäivänä ja alussa Robin yritti kovasti astua Hugoa, joka kipitti karkuun. Seuraavana päivänä Hugolla oli myös jo ensimmäinen Robinin tekemä puremajälki suupielessään. Niitä tuli ensimmäisen kuukauden aikana aika-ajoin, myös Robinille, ja ensimmäisen kuukauden aikana olin jo valmis erottamaan marsut toisistaan. Pidin ne kuitenkin yhdessä ja seuraavien kuukausien aikana välit paranivat huomattavasti. Hugo oppi Robinin myötä sellaisiin uusiin asioihin kuin ulkohäkkiin, Robinin syömään pellettiin sekä tuoreeseen ruohoon ja voikukanlehtiin ennätysajassa. Se oppi myös hyppimään yhdistelmänhäkissä suoraan häkkilaatikoiden reunojen yli liikkuessaan etuhäkin ja takahäkin välillä. Robin käytti siinä aina keskimökkien kattoja.

Nyt keväällä Hugo jahtasi vuorostaan Robinia parina iltana niin, että erottaminen oli jälleen tarpeen toisella kertaa yön ajaksi ja toisella kertaa varttitunniksi. Tämän jälkeen niiden välit ovat olleet niin hyvät, kuin oletan marsuilla olevan. Nyt kesällä jaloittelun tai ulkoilun jälkeen ne syövät etuhäkissä porukalla tuoretta ruohoa ja voikukan lehtiä, keittiön jaloittelualueella ne tutkivat paikkoja usein yhdessä, häkissä ne nukkuvat lähekkäisissä paikoissa.

Meillä on ollut onni omistaa terveet marsut. Eläinlääkäriä ei ole vuoden aikana tarvittu. Ajoittain molemmilla marsuilla on ollut huulirupea, mutta nyt kesään siirryttäessä sekin parantui. Johtuisiko parantuminen osittain siirtymisestä ulkoiluun ja ulkotuoreisiin? Tosin ensimmäiset oireet huuliruvesta Robinille tuli viime syksynä, kun niillä oli vielä tarjolla ulkotuoreita. Silloin oli tarjolla myös omenaa ja siitä ajattelimme huuliruven alunperin alkaneenkin. Välillä huulirupi oli useita kuukausia poissa ja sitten se tuli uudelleen. Muuten marsut ovat olleet terveitä ja toivotaan, että niin on jatkossakin. Jos huulirupea vielä ilmaantuu, niin seuraavaksi ajattelin kokeilla Vetramil-voidetta sen hoitoon.

Tämä on ensimmäisiä kuvia, kun Hugo oli juuri tullut meille. Se oli 2,5 kk ikäinen ja painoi 600 grammaa, Robinin painaessa 1350 grammaa.

Tämä kuva on otettu tällä viikolla. Asetin marsut kuvaukseen tyynylle, joka on periytynyt aikaisemmalta coton de tulear-rotuiselta koiraltamme.

Hugo jäi pienemmäksi kuin Robin ja painaa nykyään 1150 grammaa. Se mahtui vielä kesäkuussa tähän heinäkoriin.

Marsut ulkona tuoreiden syönnissä.

Välillä on niin kylmiä ja sateisia kelejä, että ne pääsevät keittiöön jaloittelemaan. Sieltä löytyy mm. heinäteline.

Seurustelua.

Marsut asettuivat yksivuotis-yhdessäolo-päivänään aivan spontaanisti tähän kuvausasentoon.

Tämä kuva on tältä viikolta. Siinä Hugo näyttää hurjan paljon isommalta kuin Robin vaikka on itseasiassa pienempi. Tällaisia elkeitä marsuilla on aika ajoin vieläkin. Saman mutta Hugolle teki Robin tänään, kun olin ottamassa niitä pois ulkohäkistä.

Tänä kesänä marsut ovat totutelleet siihen, että yhdistelmähäkki rajattiin taikakuutioilla ja myös eteen tuli lisää liikkumatilaa. Myös etu- ja takahäkin sisustus muuttui jonkin verran. Hugo on yllättäen ollut rohkeampi muutosten suhteen: se käy yleensä päivittäin yhdistelmähäkin edessä lattialla pajutunnelia järsimässä. Robin ei siellä omaehtoisesti käy, mutta kun se asetetaan ulkoilun tai jaloittelun jälkeen lattialle, niin se juoksee lattia-alueen läpi ja hyppää häkkilaatikon reunan yli häkkiin.