Hae

perjantai 25. joulukuuta 2015

Robinin ja Rudin yhteiselämä

Nyt joulun aikaan on hyvää aikaa muistella Rudia, joka menehtyi viime kesänä. Robin ja Rudi olivat syntyneet marraskuun lopulla vuonna 2013 ja tulivat meille paikallisesta eläinliikkeestä uudenvuodenaattona 2013. Ne olivat silloin vain viiden viikon ikäisiä. Rudi painoi 300 grammaa ja Robin 350 grammaa. Katsellessamme eläinliikkeessä marsulaumaa, minä ihastuin Robinin ulkomuotoon ja mieheni ihastui Rudiin.

Rudi vauvakuvassa.


Robin vauvakuvassa.


Robin neljän kuukauden ikäisenä.


Rudi neljän kuukauden ikäisenä. Rudi alkoi jo noihin aikoihin purra syliin otettaessa ja sen kanssa piti käyttää nahkahanskaa, jonka läpi pureminen myös tuntui. Rudilta oli myös vaikea leikata kynnet, koska ne olivat mustat. Kynsienleikkuu ei ollut sen mielestä mikään mieleinen tapahtuma, mutta jostain syystä se ei koskaan purrut kättä, joka piteli sen tassuja kynsiä leikatessa.


Ensimmäinen häkki, johon marsut laitettiin silloin uudenvuodenaattona, kävi ehkä vielä pentuhäkiksi, mutta paljastui lyhyen ajan kuluttua liian pieneksi (pituus 0,85  m, leveys 0,55 m). Hankimme piakkoin Zooplussalta ensin 1 m pituisen, ja sitten 1,20 m pituisen kerroshäkin. Käytimme 1,20 m pituista kerroshäkkiä noin kolme kuukautta, kunnes välitasanne oli aivan pissinen ja yläkerroksessa pohjakankaana käytettävää muovifroteeta alkoivat marsut pureskella ja ryömiä sen alle. Sitten yhdistimme 1 m ja 1,2 m kokoisten häkkien alakerrat ja luovuimme kokonaan käyttämästä yläkertoja sisähäkkeinä. Näin pelkistetty oli yhdistelmähäkin sisustus vielä toukokuussa 2014.


Etuhäkissä oli ruokien lisäksi vain mökki ja pajunoksia purtavaksi. Papanoiden määrästä päätellen marsut eivät kovin paljon täällä viihtyneet.


Takahäkin takaosassa olevassa mökissä oli vielä ruokokatto, joka myöhemmin korvattiin uudella, mieheni rakentamalla katolla. Takahäkissä on vielä tässä kuvassa tuollainen pieni tunneli, mutta yleensä sen paikalla pidettiin pidempää pajutunnelia, jota marsut rakastivat jyrsiä.


Kesällä marsut pääsivät ulkohäkkiin heinän syöntiin. Ulkohäkkinä toimi 1,20 metrisen kerroshäkin yläkerta. Ne olivat tottuneet jo keväällä ohran versoihin, joita kasvatimme pääsiäisruohon kasvatukseen käytettävästä ohrasta. Kun luonto alkoi vihertää, niin oli luontevaa tuoda niille ruohoa ja voikukanlehtiä luonnosta. Kun ruohon ja voikukan lehtien kasvu oli syksyllä ohi, niin oli vain n. kolmen viikon tauko, kunnes marsut alkoivat saada taas ohranversoja.


Elokuussa 2014 mieheni rakenteli marsuille labyrintin. Tässä ollaan sitä tutkimassa ensimmäistä kertaa. Myöhemmin labyrintin ympärille rakentui kokonainen virikkeiden verkosto.


Robinin ja Rudin aikana labyrinttiin laitettiin porkkanapaloja mielenkiintoa lisäämään.


Syksyllä 2014 käyttöön tuli ensimmäinen JFarmin heinätunneli, joka on tässä kuvassa vielä pohjan kanssa. Vain pari päivää myöhemmin pohja rupesi pissiintymään, jolloin se leikattiin pois. Näitä heinätunneleita on nyt vuoden ja neljän kuukauden aikana hankittu kaksi ja edelleen ne kestävät käytössä. Marsut viihtyvät niissä mielellään eivätkä ne pureskele niitä.


Tässä kuvassa marsut ovat joulun 2014 vietossa. Laitoin ne olohuoneen matolle kuvausta varten eivätkä ne siitä juuri liikahtaneet. Rudin nenässä oleva naarmu oli ilmeisesti Robinin tekemä.


Tässä marsut ovat uuden vuoden aattona 2014. Ne ovat kasvaneet aika paljon verrattuna edellisen alkuvuoden kuviin. 


Vuoden 2015 viisi ensimmäistä kuukautta oli marsuille harmonista aikaa. Ne tulivat hyvin keskenään toimeen eikä tappeluita ollut. Kesäkuun alussa häkistä löytyi veristä purua ja alkoi kuulua kuikutusta, joka vaikutti valitukselta. Rudin paino oli vielä muutamaa viikkoa aikaisemmin 1450 grammaa, mutta alkoi tippua. Kesäkuun puolessa välissä veimme Rudin eläinlääkäriin, joka otti röntgenkuvat ja totesi hoito-ohjeissa seuraavaa:

"Rudilla on virtsakiviä. Virtsakivien poistaminen onnistuu leikkaamalla, mutta ruokavaliota muuttamalla ja kipulääkitsemällä voidaan saada oireita pidettyä kurissa.

Joitakin ohjeita virtsakivistä kärsivän marsun hoitoon:
Poista porkkana, paprika, kaali ja salaatti marsun ruokavaliosta, kurkku, tomaatti ja omena ovat ok.
Poista pelletti/rehu marsun ruokavaliosta 2-4 viikon ajaksi jotta selviää saako lemmikin kokonaan oireettomaksi.
Varaudu vaihtamaan pelletti/rehu toiseen merkkiin jossa tuhka-arvo 8% tai alle ja D-vitamiini 1000 KY/kg tai alle.
Lisää liikunnan mahdollisuuksia, siirrä osa ruokinnasta jaloittelualueelle.
Vaihda juomapullot uusiin/isompikokoisiin, huolehdi raikkaasta juomavedestä, siivoa lemmikin makuunurkkaukset tavallista useammin.

Kipulääkitys voidaan aloittaa tänään pakkauksen ohjeen mukaisesti."

Näin siis antoi eläinlääkäri ohjeita. Kipulääkkeenä oli Metacam 0,5 mg/ml ja sitä piti antaa 0,5 ml kaksi kertaa päivässä. Leikkaukseen emme halunneet Rudia viedä, koska meidän käsityksemme mukaan virtsakivet uusiutuvat helposti. Rudin ruokavaliosta poistettiin porkkana ja pelletti, mutta ongelmana oli, että se ei yleensäkään kelpuuttanut kurkkua, tomaattia tai omenaa ruuakseen, joten se ainoa vihannes, jota se olisi suostunut syömään, poistettiin ruokavaliosta. Yhdistelmähäkkiin laitettiin päivittäin osaksi aikaa väliritilä, jolloin Robin sai omalla puolellaan porkkanaa ja pellettiä. Liikunnan mahdollisuutena meillä oli keittiö ja sinne laitoimme marsut joka ilta noin tunniksi. Juomapullojen vaihto ei tullut kyseeseen, koska meillä oli jo silloin marsuille kaksi maxi-kokoista juomapulloa. Häkin makuunurkkaukset siivottiin joka päivä häkin päiväsiivouksen yhteydessä.

Lopputulema oli kuitenkin se, että kahden viimeisen viikon aikana Rudin kunto heikkeni entisestään. Sen paino oli viimeisessä punnituksessa 1050 grammaa ja papanat olivat puolikkaita entisistä. Metacam ei tuntunut oikein auttavan, vaikka annoimme sitä joskus jopa ylimääräisen annoksen. Niinpä päädyimme kaksi viikkoa virtsakivien toteamisen jälkeen siihen, että päästämme Rudin pois. Vielä viimeisenä sunnuntai-iltana veimme marsut ulos nauttimaan tuoreista heinistä. Maanantaina soitin eläinlääkärille ja siellä todettiin myös, että nyt on aika laskea Rudi pois. Vastaanottoavustaja sanoi, että hänellä ei ole antaa aikaa, mutta että he yleensä hoitavat eutanasiatapaukset muiden tapausten ohessa. Niinpä lähdimme eläinlääkärille ja siellä Rudi sai ensimmäisen pistoksen niskaan. Sen jälkeen se vaipui uneen, minkä jälkeen annettiin toinen, lopullinen pistos. Rudi menehtyi puolen päivän aikaan 29.6.2015 ja sai viimeisen leposijan pihaltamme.

Rudi oli marsuna ujompi kuin Robin ja siitä pureminen käsitellessä varmaankin johtui. Se eli täysin terveen elämän siihen asti, kunnes ne virtsakivet tulivat. Toivon myös, että se eli hyvän ja onnellisen elämän meidän luonamme.

torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

Näiden joulukoristeisten heinänsyöntikuvien myötä haluan toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.


perjantai 18. joulukuuta 2015

Ohran kasvatusta, Terra-poly vet voiteesta ja muutakin

OHRAN KASVATUS

Me ollaan kasvatettu ohraa talven aikana ja tässä on pienet ohjeet, että miten se onnistunut.

1. Ohran kasvatukseen tarvitaan matalia, suorakaiteen muotoisia pahvilaatikoita (ilmaiseksi useista kaupoista), muovia mullan alle ja ympärille, multaa, ohran siemeniä, kelmua viljelyksen päälle ensimmäisten päivien ajaksi.

2. Muovi muotoillaan laatikkoon sopivaksi.

3. Multaa laitetaan laatikon pohjalle muutaman senttimetrin kerros ja se tasoitetaan.

4. Ohran siemenet ripotellaan. Allaolevassa kuvassa ohra on tässä vaiheessa.


5. Siemenet peitetään ohuella multakerroksella ja multa painellaan kevyesti kiinni siemeniin.

6. Viljelys kastellaan melko runsaasti.

7. Viljelyksen yläpuolelle laitetaan esim. Elmukelmua laatikon reunojen tasolle.

8. Muutaman päivän päästä, kun ohra itää, kelmu poistetaan ja viljelys kastellaan.

9. Tämän jälkeen viljelystä kastellaan muutaman päivän välein.

10. Ohra on valmista leikattavaksi n. yhdeksän päivän kuluttua siitä, kun se on laitettu.

Allaolevassa kuvassa on edellinen ohraviljelmä valmiina leikattavaksi.


TERRA-POLY VET-VOITEESTA

Aikaisemmassa blogikirjoituksessani en ollut varma, onko mm. huuliruven hoidossa käytettävä Terra-Poly vet-voide reseptilääke. Nyt asioin apteekissa muissa asioissa ja kysyin siitä samalla. Ja kyllä - se on reseptilääke, eli sen käyttö vaatii yhteydenottoa eläinlääkäriin.

MUITA PIENIÄ TAPAHTUMIA VIIKON VARRELTA

Viime viikon perjantai-iltana laitoin marsupojille heinäputket, toisen tunneliin ja toisen tunnelin sekä tuoreheinäkorin väliin - että marsut voisivat pureskella niitä rinnakkain. Kumpikin löytyi lopulta Hugon käytöstä.


Samaisena iltana kokeilin, että mitä marsut tykkäisivät etuhäkissä vastahankitusta pajusillasta. Mutta kuinkas sitten kävikään.


Marsut kulkivat pajusillan läpi pari kertaa, eivätkä menneet sen jälkeen edes etuhäkin etumökkiin,  pajusillan alle eikä pajusillan takana olevaan tilaan, joten JFarmin heinätunneli vaihdettiin illan mittaan takaisin paikalleen.


Jonain iltana marsut olivat näin sopuisasti heinän syönnissä keskenään.


Takahäkin takamökki on ollut todella vähäisellä käytöllä, paitsi heinänsyöntipaikkana, joten maanantaina päätin kokeilla, että mitä marsut tykkäisivät, jos vaihtaisin sen lattialla olleeseen mökkiin. Näin olisi tullut häkkiin myös yhtenäinen ilme.


Takahäkin takamökki siirrettiin vuorostaan lattialle. Mutta kuinkas sitten kävikään.


Marsut eivät välittäneet uudesta ratkaisusta vähääkään. Itse asiassa ne siirtyivät heinän syöntiin keskimökkien vieressä olevan toisen heinähäkin luo. Niinpä alkuperäinen mökki sai taas paikkansa takahäkin takaosassa ja heti marsutkin innostuivat sinne heinän syöntiin menemään. Tämä kuva on tiistaiaamulta, joten pojat ovat kerinneet mellastaa häkissä yön yli ja näkymä on sen mukainen.


Tiistaina yritimme tehdä jotain sille, että marsut kiinnostuisivat luonnonkorkkitunnelista. Mieheni leikkasi siitä yläosan pois ja sitten se laitettiin taas lattialle marsuja varten. Marsut kävivät sitä porukalla ensimmäisenä iltana vähän tutkimassa, mutta eipä se ole ollenkaan kiinnostanut sen jälkeen, vaikka kokeilimme sitäkin, että käänsimme sen.


Keskiviikko-iltana korvasin entisen, puoli vuotta palvelleen musta-vihreän tunnelin uudella. Entisestä oli sisäänmenoaukot pureskeltu ja ne valahtivat kasaan niin pian kuin marsut menivät läpi. Tässä uudessa on napakat sisäänmenoaukot, mutta tuntuu melkein siltä, että entinen oli marsuille mieleisempi. Ne viihtyvät nykyään aivan toisella suunnalla keittiössä, eli akselilla labyrintin päässä oleva mökki, pajusilta (silloin kun se on lattialla eikä häkissä), pajutunneli ja heinänsyöntiteline. Kuvassa vasemmalla oleva kaksiosainen heinätunnelikin on nykyään niiden mielestä paljon suositumpi kuin ennen. Se on hankittu syksyllä 2014 ja on edelleen hyvässä kunnossa.


Tosin uudenkin tunnelin osaavat marsut mytistellä näin.


perjantai 11. joulukuuta 2015

Zooplussan tilaus tuli

Tiistai oli erityinen päivä marsuille. Ne saivat vasta valmistunutta ohraa - ja Zooplussan tilaus tuli perille, joten ne saivat uusia virikkeitä lattialle. Tilaus tuli nopeammin kuin koskaan. Tilasin edellisen viikon maanantaina, keskiviikkona maksutiedot olivat perillä Zooplussalla, tilaus lähetettiin perjantaina Hampurista ja oli perillä Suomessa maanantaina, tiistaina meille lähetyksen kotiintuontia yrittänyt postimies oli jättänyt lapun tilauksen saapumisesta ja samana päivänä kävin sen postista hakemassa.

Tällä kertaa tilasin kolme musta-vihreää tunnelia, luonnonkorkkitunnelin, pajusillan, pajutunnelin, pulloharjan ja kaksi vesipulloa.


Kun tulin tilauksen kanssa kotiin, niin oli jo marsujen huoltoaika. Uusista virikkeistä luonnonkorkkitunneli ja pajusilta laitettiin lattialle.



Musta-vihreät tunnelit

Ensimmäinen musta-vihreä "leikkitunneli kaneille" tuli meille viime keväänä tilaajalahjana ja laitoimme sen kesällä lattialle. Marsut lähtivät heti kipittelemään sen läpi ja ovat käyttäneet sitä tosi paljon. Nyt se tunneli alkaa vedellä viimeisiään, joten tilasin kolme lisää.

Luonnonkorkkitunneli

Luonnonkorkkitunnelin tilasin kokeilumielessä. Se oli sikäli arpapeli-ostos, että isomman tunnelin halkaisija voi vaihdella 14 - 19 cm välillä. Onkohan tunnelin mitat mainittu kaupassa ulkomitoiltaan, koska meille tulleen tunnelin sisämitat olivat toisesta päästä 11 cm ja toisesta päästä 12 cm, sekä ulkomitat toisesta päästä 16 cm ja toisesta päästä 17 cm. Marsut suhtautuivat aluksi epäillen luonnonkorkkitunneliin, mutta tänään Hugo sujahti siitä jo läpi. Ovat ne toki maistelleet sitä ja Robinkin on kurkistanut siitä sisään, mutta koska tunneli on hiukan käyrä muodoltaan, niin Robinia taitaa hiukan epäilyttää.

Pajusilta

Tämä pajusilta on L-kokoa ja se on huomattavasti suurempi, kuin marsuille keväällä 2014 hankittu pajusilta. Marsumme eivät yleensäkään uskalla mennä tunnelin tai sillan läpi, jos ne ovat halkaisijaltaan liian pieniä. Tuota pienempää pajusiltaa ne eivät ole käyttäneet enää pitkään aikaan. Toiveena oli, että ne olisivat myös hieman maistelleet tuota uutta pajusiltaa, että hampaat kuluu, mutta tähän asti ne ovat vain sujahtaneet siitä läpi ja maastoutuneet siihen.


Pajutunneli

Pajutunneli on suurempaa kokoa. Alkuperäinen tarkoitukseni oli, että se pätkittäisiin kolmeen rengasmaiseen osaan, joita marsut voisivat nakerrella lattialla. Mies ei kuitenkaan suostunut leikkaamaan uutta, ehjää pajutunnelia, joten laitoin sen tiistai-iltana muiden virikkeiden lisäksi lattialle.


Nyt virikkeitä oli niin paljon, että Robin katsoi ihmetellen ympärilleen eikä halunnut liikkua enää minnekään.


Keskiviikkoiltana tuumin, että häkkiinkin olisi kiva saada jotain uutta. Koska muualla ei ollut järkevästi tilaa, niin otin marsujen suosikkimökin etuhäkin etuosasta ja laitoin pajutunnelin sen tilalle. Aluksi marsut kiersivät kehää molempien tunnelien läpi, mutta eilen pajutunneli ei sitten enää kiinnostanutkaan niin kauheasti, joten siirsin sen takaisin lattialle ja otin suosikkimökin uudelleen käyttöön tuohon etuhäkin etuosaan.


Meillä yleensäkin nämä isommat J-Farm-heinätunnelit ovat tunneleista kaikkein suosituimpia, kun niistä on leikattu pohja pois. (Ja tehty kulkuaukko myös molempiin J-Farmin tunneleihin sivulle keskelle.) Kokeilin kerran sitäkin, että laitoin J-Farmin tunnelin tilalle pajutunnelin takahäkkiin. Marsut eivät kuitenkaan halunneet makoilla siinä, siten kuin J-Farmin tunnelissa, joten palautin J-Farmin tunnelin nopeasti käyttöön.

Pulloharja

Pulloharja tilattiin siksi, että nyt marsujen juomapulloille on omansa. Lisäksi tässä pulloharjassa on toisessa päässä pieni lisäharja, jolla voi puhdistaa korkin, niin että ei tarvitse pumpulipuikkoja. Kokeilin sitä jo käytössä ja se sopii meillä käytössä oleviin juomapulloihin.

Juomapullot

Meillä on tähän asti ollut käytössä 0,60 litran juomapullot ja se koko tuntuu liian isolta, kun pullon pinta tyhjenee vuorokaudessa ehkä vain 3 cm verran. Suurin osa vedestä kaadettiin aina illalla lavuaariin. Nyt tilasin juomapullot, jotka ovat kokoa 0,32 litraa. Kuvassa näkyy pullojen kokoero. Ensimmäisenä iltana laitoin marsuille sekä ison että pienen pullon, ettei muutos tulisi liian nopeasti. Keskiviikkona pienenkin pullon pinta oli madaltunut, joten laitoin molemmat pienet pullot käyttöön.


torstai 3. joulukuuta 2015

Jaloittelutila

Marsut ovat jaloitelleet alusta lähtien keittiömme lattialla, joka on kooltaan 1,60 * 1,90 m + 0,50 * 0,80 m, eli 3,04 neliötä. Keittiöstä on oviaukot eteiseen ja ruokailutilaan, ja marsujen jaloitteluaikana ovien suissa on vanerilevyt, jotka ovat hahlojen varassa. Alkuaikoina Robinille ja Rudille oli virikkeet ryhmiteltynä pieneen tilaan, vaikka koko muu ala oli niiden käytössä, mutta eivätpä ne sitten paljon muualla liikkuneet kuin virikkeellisellä alueella.


Elokuussa 2014 mieheni rakenteli marsuille labyrintin, joka laajensi liikkuma-aluetta. Sen jälkeen olemme vaihdelleet virikkeitä labyrintin ympärille. Mökit liikkuma-alueelle tulivat tänä syyskesänä, kun tuntui siltä, että Hugo kaipaili niitä.


Musta-vihreä tunneli laitettiin viime kesänä käyttöön, ja se on ollut erittäin kovassa käytössä marsujen taholta.


Hankin tämän heinätelineen viime kesänä. Häkissä marsut eivät noteeranneet sitä, mutta lattialla se on joka ilta kovassa käytössä.


Hugo labyrintissä.


Robin tutkailee mahdollisuuksia mennä tunneliin ja sitä kautta mökkiin.


Labyrintti on siitä kätevä, että sen voi kääntää ja taas se on marsuille kuin uusi.


Tämä puoli säilyi ennallaan.


Marsut kiertelivät aikansa käännettyä labyrinttiä ja päätyivät sitten mökkiin ja heinänsyöntiin.


Laitoin toisen pajutunnelin osan tuohon labyrintin etuosaan ja siitä oltiin erittäin kiinnostuneita. Nykyään marsut käyttävät koko keittiön lattian alaa ja siirtyvät aina kohteesta toiseen.