Hae

perjantai 27. marraskuuta 2015

Robinin huulirupi ja Hugon laahus

Kun Hugo kotiutui meille kesäkuun lopulla, niin aloin laittaa sille häkkiin tarjolle omenaa, koska se oli syönyt sitä eläinliikkeessä. Yllättäen Robinkin kiinnostui omenan syönnistä ja omenapalat olivat ne, jotka ensimmäisenä hävisivät, kun marsut laittoi jaloittelun päätteeksi häkkiyhdistelmään. Jonkin aikaa kaikki meni hyvin omenan saannin suhteen, mutta sitten Robinin nenän alle keskelle ilmestyi pystysuora haava, olisiko Hugo ollut asialla. Haavan molemmille puolille kehittyivät rupimuodostumat, jotka olivat aikansa, tippuivat pois ja ilmestyivät seuraavana päivänä uudelleen. Epäilin, että tämä on nyt sitä huulirupea ja sain myöhemmin varmistuksen epäilyilleni, kun katsoin netistä kuvia marsuista, joilla oli huulirupi.

Katsoimme aika pitkään tilanteen kehittymistä, mutta huulirupi oli ja pysyi. Se ei näkynyt haittaavan Robinin syömistä eikä muuta olemista, mutta oli aika ikävän näköinen. Lokakuussa luin Suomi24-marsukeskustelusta, että joku on käyttänyt Terra-poly vet-voidetta marsun huuliruven hoitoon menestyksekkäästi. Googlettelin sitä sitten ja muistelen, että Terra-poly vet-voide vaatisi reseptin ja mahdollisesti eläinlääkärikäynnin, mutta en ole tästä varma. Päinvastaistakin tietoa on netissä asiasta. Joka tapauksessa ajattelimme, että jos viemme Robinin eläinlääkärille, niin hän saattaisi ensimmäisenä kysyä, että olemmeko lopettaneet huulirupea aiheuttavan omenan antamisen ja vastaus olisi ollut kielteinen. Niinpä, kun Hugollakin todettiin huuliruven alku 16.10, lopetimme omenan tarjoamisen molemmille samaisena päivänä. Hugolla huuliruven alku hävisi samalla viikolla, Robinilla sen hetkiset ruvet kestivät vielä jonkin aikaa, kunnes ne hävisivät, eikä uusia tullut pitkään aikaan. Kirjoitin 6.11 marsujen hoitovihkoon, että Robinin huulirupi on parantunut, mutta kyllä sille tuli vielä senkin jälkeen ohuita rupimuodostumia aivan keskiviivan tuntumaan nenän alle.

Nyt tilanne on kuitenkin todella hyvä. Robin nenän alus näyttää tätä nykyä tältä (viime sunnuntaina otettu kuva).


Hugolle oli syksyn mittaan kehittynyt suloinen, takaliston peittävä laahus. Olisiko sillä sen verran pitkäkarvaisen marsun geenejä, vaikka se on muuten jotain abyyn viittaavaa (tosin ainuttakaan kunnollista rusettia ei Hugolla ole). Laahus oli viehkon näköinen, mutta pissiintyi jatkuvasti, joten viime sunnuntaina päätin leikata sen pois. Hugo suhtautui aika kärsivällisesti lyhennysoperaatioon.

Tässä Hugo on vielä laahuksen kanssa.


Tässä ilman laahusta. Takajalkojen sisäkarvoissakin olisi lyhentämisen varaa, mutta ne sentään aion säästää, koska en uskalla leikata siinä pelossa, että marsu rimpuilee ja leikkaan ihoon.


Tässä on sakset, joilla leikkasin sekä leikkauksen tulos. Nuo sakset ovat olleet käytössä coton de tulear-rotuisilla koirillamme, jotka ovat jo nukkuneet pois, ja leikkasin saksilla koirien naamakarvoja sekä kainalokarvoja. Isommat sakset, joilla leikkasin koirien muuta karvaa lyhyemmäksi, ovat nykyään myöskin marsukäytössä. Leikkaan niillä ohraa.


perjantai 20. marraskuuta 2015

Kaksi marsua, neljä mökkiä ja kaksi tunnelia

Joku voi ihmetellä, että mitä kaksi marsua tekee häkissään neljällä mökillä, mutta meillä on homma mennyt kutakuinkin näin:

Kun Robin ja Rudi tulivat meille uudenvuodenaattona 2013, niin niillä ei ollut yhtään mökkiä eikä tunnelia. Keskellä häkkiä oli iso heinäkasa ja häkin perällä kaksi makuualustaa. Tammikuun 2014 aikana hankimme niille sitten kaksi mökkiä, yhden pajusillan ja yhden pajutunnelin. Pian tämän jälkeen niille ostettu häkki osoittautui liian pieneksi, joten ostimme niille pituudeltaan 100 cm olevan kerroshäkin. Tilauksen mukana tuli myös Thordis-tarvikesetti, jossa oli mukana mökki. Tämän kolmannen mökin sijoitimme kerroshäkin yläkertaan ja kaksi muuta mökkiä alakertaan.

Marsut eivät juurikaan käyttäneet yläkertaa muuhun, kuin yläkerrassa olevien heinien ja pellettien syöntiin, joten kerroshäkin alakerta alkoi tuntua yhtä pieneltä, kuin sitä edeltävä häkki. Niinpä se oli käytössä vain kuukauden ajan, kun hankimme sen tilalle 120 cm pituisen kerroshäkin.

Käytimme uutta kerroshäkkiä noin kolmen kuukauden ajan ja siinä ajassa häkin keskitasanne oli kerinnyt jo pissiintyä ja likaantua. Lisäksi marsut eivät edelleenkään käyttäneet paljoakaan yläkerrosta. Toukokuussa 2014 selailin Marsumayhemin sivuja häkkijärjestelyistä ja totesin, että blogin pitäjä on käyttänyt mm. mökkejä marsujen siirtymiseksi eri häkkilaatikoiden välillä. Niinpä mekin aloimme suunnitella vastaavaa ratkaisua. Yhdistimme 100 ja 120-pituisten häkkien alakerrat ja sijoitimme mökit häkkilaatikoiden keskelle, että marsut pääsevät sitä kautta kulkemaan. Kolmas mökki sijoitettiin takahäkin takaosaan. Etuhäkin etuosassa on ollut joskus tunneli, joskus heinäkasa, joskus kumollaan oleva pahvilaatikko ja joskus porkkanakattoinen, iso mökki.

Tällä ratkaisulla mentiin vuosi eteenpäin, tosin aikaisemmin käyttämäni pajutunnelit vaihtuivat JR Farm -heinätunneleiksi, koska kun niistä on pohjat leikattu pois, niin marsut viihtyvät niissä ja pujahtelevat mielellään niiden läpi. Pajutunneleita olemme leikanneet lyhempiin osiin ja tarjoamme niitä keittiön lattialla. Toukokuussa 2015 tilasin kaksi uutta mökkiä ja sijoitin ne häkkiyhdistelmän keskelle. Vanhemmat mökit otettiin ulkohäkkikäyttöön ja keittiön lattialle.

Tällä ratkaisulla mentiin taas tänne marraskuulle asti, jolloin päätin kokeilla, että mitä marsut tykkäisivät etuhäkin etuosassa olevasta neljännestä mökistä ja siitä tulikin niiden suosikkimökki. Marsujen suosiota voi paljonkin mitata papanoiden määrällä ja suosituimpia paikkoja tuntuvat tällä hetkellä olevan molemmat tunnelit, etuhäkin etuosan mökki ja keskimökit. Takahäkin takaosan mökissä ei sen sijaan oleilla paljoakaan, tosin sen katto on suosikki-heinänsyöntipaikka.

Marsuille mökit toimivat tätä nykyä heinänsyöntipaikkoina, kulkuväylinä ja oleilupaikkoina (sekä päällä että sisällä). Hugo sujahtaa usein suoraan häkkilaatikoiden reunojen yli eikä käytä keskimökkien kattoja siirtyessään häkkilaatikosta toiseen. Nyt tein vielä uuden ratkaisun ja pyysin miestä ottamaan kaikista lopuista portaallisista mökeistä portaat pois. Näin häkkiin tuli taas vähän lisätilaa ja marsuille lisää kulkuaukkoja.

Näkymää takahäkkiin:  


Näkymää etuhäkkiin:


Hugo käyttää usein tuoreheinäkoriakin istuessaan heinänsyönnissä. Yhteiskuva heinänsyöntituokiosta:


perjantai 13. marraskuuta 2015

Kilpajuoksua, vipinää kintuissa ja muutos häkin sisustamisessa

Tiistaiaamuna marsut olivat erityisen touhukkaita. Aamuinen heinänanto luo yleensäkin kilpailutilanteen, koska ne yrittävät kilpaa päästä takahäkin takimmaisen mökin katolle heinän syöntiin - maistuneeko heinä siellä paremmalta. Hugo voitti tällä kertaa, mutta Robin oli noheva: se hyppäsi Hugon viereen katolle. Otettuani kuvan totesin, että tilanne voi olla taisteluasetelman alku ja niinpä lähestyin häkkiä tarkoituksena ottaa Robin katolta pois. Se hyppäsi sieltä kuitenkin itse ja Hugo seurasi perässä ja meni nopsasti mökkiin.


Seuraavaksi marsut olivat vierekkäin häkkiyhdistelmän keskimökkien kattojen päällä. Vähän myöhemmin ne olivat siirtäneet tuoreheinäkorin keskelle takahäkkiä.

Tiistai-iltana päiväsiivouksen yhteydessä tein sen verran muutosta häkin sisustamisessa, että otin toisen keittiön lattialla pidettävista mökeistä etuhäkin etuosaan ja laitoin sen alle pehmeän alustan. Etuhäkin heinäkasaa siirsin ensin keskemmälle mökkien väliin ajatellen säilyttää sen, mutta sitten totesin, että marsut eivät ehkä pysty hyppäämään kunnolla mökin katolta pois, jos siinä on heinäkasa. Niinpä otin heinäkasan kokonaan pois ja loin näin marsuille uuden kulkuväylän. Keittiön lattialle laitoin tilalle tämän porkkanakattoisen mökin.

Näkymää etuhäkkiin, nyt kun siellä on kaksi mökkiä. Keittiön lattialta siirretyn mökin sivustoilta on poistettu molemmilta puolilta portaat, koska ajattelimme, että siten marsut pystyvät kulkemaan mökkiin ja mökistä pois lattialla paremmin. Portaita ei sitten kiinnitetty uudelleen mökin häkkiinlaittovaiheessa.



Näkymää takahäkkiin. Siellä ei ole mikään muuttunut.


Marsut ottivat häkkiyhdistelmässä olevan neljännen mökin ilolla vastaan. Vaikka se oli niille keittiön lattialta tuttu, niin ne tutkivat mökin sisältä ja katolta käsin sekä hieman maistelivatkin sitä. Mökistä on tullut niiden suosikkimökki. Siellä on ollut loppuviikon aikana aina jompikumpi marsuista siestalla iltapäivisin.

perjantai 6. marraskuuta 2015

Häkkielämää

Marsut ovat joka aamu hereillä jo ennen meidän nousemistamme, heräsimmepä sitten seitsemältä tai yhdeksältä, touhuamassa häkissä. Annan niille aamuheinät heinähäkkien päälle pian ylösnousun jälkeen ja ne suunnistavat innolla mökkien katoille syömään heinää. Marsut ovat hereillä noin kymmeneen - yhteentoista, minkä jälkeen ne menevät mökkiin, tunneliin tai heinäkasaan siestan viettoon. Ne heräilevät ajoittain liikuskelemaan ja tarkkomaan heiniä.

Iltapäivällä neljän tai viiden aikoihin otan marsut häkistä syliin vuorotellen ja annan niille c-vitamiinit, lasken ne keittiön lattialle jaloittelemaan sekä teen häkin päiväsiivouksen. Marsut jaloittelevat keittiössä - pujottelevat labyrintissä ja pitkässä tunnelissa, maastoutuvat mökkeihin, syövät heinää heinätelineestä ja pureskelevat pajutunnelin pätkää - noin tunnin ajan, minkä jälkeen otan ne takaisin häkkiin.

Häkkiin päästyään marsut syövät ohran versoja ja kuivaheinää, sekä kiskovat porkkanasiivuja porkkanapalloista. Ne tutkivat joka kolkan puhdistetusta häkistä ja pujottelevat tunneleissa sekä heinäkasassa. Väliin voi mahtua lyhyitä siestoja, mutta ne ovat aika aktiivisia kahdeksaan asti, jolloin ne vetäytyvät lepäämään. Porkkanasiivut saa usein laittaa takaisin porkkanapalloihin monta kertaa illassa, koska marsut syömisen ohessa kiskovat ja viskelevät niitä mielellään.

Yhdeksän aikaan annan iltaheinät ja silloin marsut hyppäävät taas mökkien katoille heinän syöntiin. Ennen kymmentä annan heinäputket. Heinien kiskominen heinäputkista on marsujen lempihommaa ja putkien heinät onkin tyhjennetty häkkien pohjalaatikoihin purujen päälle jo puoli yhdentoista aikaan. Täytän putket uudelleen samoilla heinillä ja täytän porkkanapallot taas kerran - että niillä olisi jotain touhuttavaa taas seuraavana aamuna ennen meidän heräämistämme. Yhdentoista aikoihin, kun meillä sammuvat valot, marsutkin kömpivät mökkeihin nukkumaan. Yöt ovat hiljaisia eivätkä ne oletettavasti silloin paljon touhuile.

Otimme marsuista ja niiden häkkielämästä muutaman kuvan viime viikon lopulla.